Yrityksen arvonlisäverotus helposti selitettynä

Mitä arvonlisävero tarkoittaa?

Arvonlisävero on kulutusvero, joka sisältyy suurimpaan osaan Suomessa myytävistä tuotteista ja palveluista.

Vaikka yrittäjä tilittää arvonlisäveron Verohallinnolle, veron lopullinen maksaja on yleensä kuluttaja. Yritys toimii ikään kuin veron kerääjänä valtion puolesta.

Yksinkertaistettuna arvonlisäveroprosessi toimii näin:

1. Yritys myy tuotteen tai palvelun.
2. Myyntihintaan lisätään arvonlisävero.
3. Asiakas maksaa laskun.
4. Yritys ilmoittaa arvonlisäveron Verohallinnolle.
5. Yritys tilittää veron valtiolle.

Tästä syystä arvonlisävero ei ole yrityksen omaa rahaa, vaikka se kulkee hetkellisesti yrityksen tilin kautta.

Miten arvonlisävero toimii käytännössä?

Arvonlisäverotuksen ymmärtää parhaiten käytännön esimerkin avulla.

Kuvitellaan, että suomalainen markkinointikonsultti myy asiantuntijapalvelun asiakkaalle.

Asiakas maksaa laskun kokonaisuudessaan. Tästä summasta 255 euroa on arvonlisäveroa, joka kuuluu valtiolle.

Yritys ei kuitenkaan automaattisesti tilitä koko summaa Verohallinnolle, koska sillä voi olla vähennettävää arvonlisäveroa omista hankinnoistaan.

Milloin yrityksen pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi?

Yritys on yleensä arvonlisäverovelvollinen silloin, kun se harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa.

Vuonna 2026 Suomessa yrityksen tulee lähtökohtaisesti ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos sen liiketoiminnan liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa. Raja perustuu sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihtoon. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 20 000 euroa sekä kuluvana että edellisenä kalenterivuonna, yrityksen ei yleensä tarvitse rekisteröityä ALV-velvolliseksi.

Merkittävä muutos tuli voimaan vuoden 2025 alussa. Aiempi 15 000 euron raja korvattiin 20 000 euron rajalla, ja samalla pienyrityksille tarkoitettu arvonlisäveron alarajahuojennus poistui käytöstä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että yritys voi hakeutua ALV-rekisteriin myös vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto jäisi alle 20 000 euroon. Tämä voi olla järkevää esimerkiksi silloin, kun yritys tekee paljon hankintoja ja haluaa vähentää ostojen arvonlisäverot omassa verotuksessaan. Vapaaehtoinen rekisteröityminen on yleistä etenkin yritysten välisessä kaupankäynnissä (B2B), jossa asiakkaat voivat yleensä vähentää laskuun sisältyvän arvonlisäveron omassa verotuksessaan. 

Yrittäjän näkökulmasta tärkein muistettava asia on, että ALV-velvollisuutta kannattaa seurata aktiivisesti jo yritystoiminnan alkuvaiheesta lähtien. Jos liikevaihto näyttää lähestyvän 20 000 euron rajaa, rekisteröitymiseen ja hinnoitteluun liittyvät vaikutukset kannattaa suunnitella etukäteen. Näin vältytään tilanteelta, jossa arvonlisävero tulee yllätyksenä kesken tilikauden.

Kaikki toiminta ei ole ALV-velvollista

Tietyt toimialat voivat olla arvonlisäverottomia tai osittain vapautettuja arvonlisäverosta.

Näitä voivat olla esimerkiksi tietyt:

• terveydenhuoltopalvelut
• sosiaalipalvelut
• vakuutuspalvelut
• rahoituspalvelut
• koulutuspalvelut

Siksi arvonlisäverovelvollisuus kannattaa aina arvioida yrityskohtaisesti.

Milloin yrityksen pitää maksaa arvonlisäveroa?

Arvonlisävero maksetaan myynneistä

Yrityksen tulee maksaa arvonlisäveroa silloin, kun se myy arvonlisäverollisia tuotteita tai palveluita ja kuuluu arvonlisäverorekisteriin.

Käytännössä yritys kerää ALV:n asiakkaalta ja maksaa sen edelleen Verohallinnolle.

Kaikkea kerättyä ALV:tä ei makseta

Moni uusi yrittäjä ajattelee aluksi, että kaikki asiakkailta kerätty arvonlisävero täytyy maksaa sellaisenaan Verohallinnolle. Todellisuudessa arvonlisäverojärjestelmä on rakennettu siten, että yritys saa vähentää omiin liiketoiminnan hankintoihinsa sisältyneet arvonlisäverot. Näin veroa maksetaan vain yrityksen tuottamasta arvonlisästä.

Yritys maksaa Verohallinnolle yleensä:

Myyntien ALV – Ostojen ALV = Tilitettävä ALV

Esimerkiksi:

Näin yritys maksaa veroa vain liiketoiminnassa syntyneestä arvonlisästä.

Miten arvonlisävero lasketaan?

ALV lisätään verottomaan hintaan

Yleisimmät laskentatilanteet liittyvät verottoman hinnan muuttamiseen verolliseksi.

Laskukaava 25,5% verolle on: Veroton hinta × 1,225 = Verollinen hinta 

Esimerkki: Veroton hinta: 100 €, alv% 25,5%

100 x 1,255 = 125,50 €

ALV:n laskeminen verollisesta hinnasta

Jos tiedossa on vain verollinen hinta, voidaan arvonlisävero erottaa siitä.

Esimerkki:

• Verollinen summa: 1 255 €
• Veroton osuus: 1 000 €
• Arvonlisävero: 255 €

Tämä on tärkeää erityisesti kirjanpidossa ja laskentatoimessa.

Mitkä ovat Suomen arvonlisäverokannat?

Suomessa käytetään useita eri arvonlisäverokantoja riippuen myytävästä tuotteesta tai palvelusta.

Yleinen arvonlisäverokanta

Suomen yleisin ALV-kanta on 25,5 %. (2026)

Sitä sovelletaan valtaosaan tuotteista ja palveluista.

Esimerkkejä:

• konsultointipalvelut
• ohjelmistopalvelut
• rakennuspalvelut
• koneet ja laitteet
• verkkokauppatuotteet

Alennetut arvonlisäverokannat

Tiettyihin tuotteisiin ja palveluihin sovelletaan alempia verokantoja (alv 13,5%).

Esimerkiksi:

• elintarvikkeet
• majoituspalvelut
• kulttuuritapahtumat
• liikuntapalvelut
• kirjat

Yrittäjän on tärkeää käyttää laskutuksessa oikeaa verokantaa.

Arvonlisäveroton toiminta

Kaikki liiketoiminta ei kuulu arvonlisäverotuksen piiriin. Vaikka suurin osa Suomessa myytävistä tuotteista ja palveluista on arvonlisäverollisia, lainsäädännössä on määritelty myös toimialoja ja palveluita, joiden myynti on arvonlisäverotonta. 

Arvonlisäverottomassa toiminnassa yritys ei lisää myyntihintoihinsa arvonlisäveroa eikä yleensä tilitä myynnistä arvonlisäveroa Verohallinnolle. Samalla on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että arvonlisäverottomaan toimintaan liittyvistä hankinnoista sisältyvää arvonlisäveroa ei lähtökohtaisesti voi vähentää samalla tavalla kuin arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. 

Arvonlisäverottomia voivat olla esimerkiksi:

• tietyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut
• sosiaalihuoltoon liittyvät palvelut
• tietyt koulutuspalvelut
• rahoituspalvelut
• vakuutuspalvelut
• eräät tekijänoikeuksiin liittyvät korvaukset
• tietyt kiinteistöjen vuokraukseen liittyvät palvelut

Käytännössä esimerkiksi yksityinen lääkäriasema, fysioterapeutti tai hammaslääkäri voi tarjota lain edellytykset täyttäviä terveydenhuoltopalveluita ilman arvonlisäveroa. Vastaavasti pankkien tarjoamat rahoituspalvelut ja vakuutusyhtiöiden vakuutuspalvelut ovat tyypillisiä arvonlisäverottoman toiminnan esimerkkejä.

Yrittäjän näkökulmasta on tärkeää huomata, että arvonlisäverottomuus ei tarkoita samaa asiaa kuin nollaverokanta. Arvonlisäverottomassa toiminnassa myyntiin ei lisätä arvonlisäveroa lainkaan, kun taas joissakin erityistilanteissa myynti voi olla verokannaltaan 0 %, jolloin myynnin käsittely ja vähennysoikeudet voivat poiketa arvonlisäverottomasta toiminnasta. 

Koska arvonlisäverottomuuden ehdot vaihtelevat toimialoittain ja tilanteittain, yrittäjän kannattaa aina varmistaa oman liiketoimintansa verokohtelu etukäteen. Näin voidaan välttyä tilanteelta, jossa myyntiin sovelletaan virheellisesti arvonlisäveroa tai arvonlisäverottomuutta.

Millainen toiminta on arvonlisäverotonta? (vero.fi) >>

Ajankohtaiset verokannat voi selvittää verottajan sivuilta >>

Arvonlisäveron vähentäminen yrityksen ostoista

Mitä vähennysoikeus tarkoittaa?

ALV-järjestelmän yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on vähennysoikeus.

Kun yritys tekee liiketoimintaansa liittyviä hankintoja, se voi yleensä vähentää niihin sisältyvän arvonlisäveron. Vähennysoikeus koskee vain tavaroita ja palveluita, jotka ovat tarkoitettu arvonlisäverolliseen liiketoimintaa. Vähennysoikeus ei koske tuotteita tai palveluita, 

Vähennyskelpoisia hankintoja voivat olla esimerkiksi:

• työvälineet
• tietokoneet
• ohjelmistot
• toimistokalusteet
• markkinointipalvelut
• tilitoimistopalvelut

Käytännön esimerkki

Verkkokauppayrittäjä ostaa markkinointipalvelua:

• Hinta 1 000 €
• ALV 255 €
• Yhteensä 1 255 €

Yritys voi vähentää 255 euron ALV:n omassa arvonlisäveroilmoituksessaan.

Kuinka usein ALV tilitetään?

Arvonlisävero (ALV) tilitetään Verohallinnolle yritykselle määrätyn verokauden mukaisesti. Verokausi voi olla:

• 1 kuukausi (yleisin vaihtoehto)
• 3 kuukautta (neljännesvuosittain)
• 12 kuukautta (vuosittain)

Verokauden pituus riippuu muun muassa yrityksen liikevaihdosta ja siitä, kuuluuko yritys niin sanottuun pidennettyyn verokausimenettelyyn.

Kuukausittainen ALV-ilmoitus

Suurin osa yrityksistä ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron kuukausittain.

Esimerkiksi tammikuun myyntejä ja ostoja koskeva ALV ilmoitetaan ja maksetaan yleensä seuraavan kuukauden aikana Verohallinnon määräpäivään mennessä.

Kuukausittainen rytmi on tavallinen erityisesti kasvaville yrityksille, osakeyhtiöille ja yrityksille, joilla on runsaasti liiketapahtumia.

Neljännesvuosittainen ALV-ilmoitus

Pienemmät yritykset voivat tietyin edellytyksin käyttää kolmen kuukauden verokautta.

Tällöin ALV ilmoitetaan ja maksetaan neljä kertaa vuodessa:

• tammi–maaliskuu
• huhti–kesäkuu
• heinä–syyskuu
• loka–joulukuu

Tämä vähentää hallinnollista työtä verrattuna kuukausittaiseen ilmoittamiseen. [vero.fi]

Vuosittainen ALV-ilmoitus

Hyvin pienet yritykset voivat joissakin tapauksissa kuulua vuosimenettelyyn.

Tällöin koko vuoden arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan yhdellä kertaa vuodessa. Vaikka tämä voi tuntua helpolta ratkaisulta, se vaatii hyvää kassanhallintaa, koska vuoden aikana kertynyt ALV on muistettava säästää tulevaa maksua varten. [vero.fi]

Asiantuntijan vinkki

Vaikka yrityksellä olisi mahdollisuus ilmoittaa ALV neljännesvuosittain tai vuosittain, moni yrittäjä hyötyy kuukausittaisesta kirjanpidosta ja ALV-seurannasta. Näin:

• kassatilanne pysyy paremmin hallinnassa
• verot eivät tule yllätyksenä
• mahdolliset virheet havaitaan nopeammin
• yrityksen taloudesta saadaan ajantasainen kuva

Kansainvälinen kauppa ja ALV

Kun yritys käy kauppaa Suomen rajojen ulkopuolella, arvonlisäverotuksen säännöt voivat poiketa merkittävästi kotimaan kaupasta. ALV-käsittelyyn vaikuttavat muun muassa ostajan tai myyjän sijaintimaa, se, onko kyseessä yritys vai kuluttaja, sekä myydäänkö tavaroita vai palveluita. 

EU-maiden välisessä kaupassa sovelletaan omia arvonlisäverosääntöjään, kuten yhteisömyyntiä, käännettyä verovelvollisuutta ja OSS-menettelyä, kun taas EU:n ulkopuoliseen kauppaan voivat liittyä esimerkiksi vienti, tuonti ja tullaukseen liittyvät verokäytännöt. 

Kansainvälinen arvonlisäverotus sisältää paljon erityissääntöjä, joten ulkomaille myyvien tai ulkomailta ostavien yritysten kannattaa varmistaa ALV-käsittely tapauskohtaisesti ennen kaupankäynnin aloittamista.

Yleisimmät virheet arvonlisäverotuksessa

ALV:n unohtaminen hinnoittelusta

Moni aloitteleva yrittäjä määrittää hinnan ilman arvonlisäveroa ja huomaa myöhemmin katteensa jääneen liian pieneksi.

Tämä on yksi yleisimmistä hinnoitteluun liittyvistä virheistä erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa. Yrittäjä saattaa laskea tuotteen tai palvelun hinnan omien kustannustensa, työmääränsä ja tavoitellun katteen perusteella, mutta unohtaa huomioida arvonlisäveron vaikutuksen lopulliseen myyntihintaan. Tällöin asiakkaalle annettu hinta ei välttämättä tuota yrittäjälle suunniteltua katetta.

Esimerkiksi yrittäjä voi ajatella tarvitsevansa työstä 1 000 euroa saadakseen haluamansa korvauksen. Jos asiakas odottaa hinnan sisältävän arvonlisäveron ja yrittäjä laskuttaa yhteensä 1 000 euroa, jää verottomaksi myyntihinnaksi vain noin 796,81 euroa ja arvonlisäveron osuudeksi noin 203,19 euroa. Tällöin yrittäjän todellinen tuotto jää huomattavasti suunniteltua pienemmäksi.

Virhe korostuu erityisesti kuluttaja-asiakkaiden kanssa toimittaessa, sillä kuluttajat tarkastelevat yleensä tuotteiden ja palveluiden verollisia hintoja. Yritysasiakkaiden kanssa arvonlisäveron vaikutus on usein pienempi, koska yritykset voivat yleensä vähentää liiketoimintaan liittyvät arvonlisäverot omassa verotuksessaan.

Hinnoittelua suunniteltaessa yrittäjän kannattaa aina ensin määrittää tavoiteltu veroton myyntihinta ja lisätä siihen oikea arvonlisävero. Näin voidaan varmistaa, että liiketoiminta pysyy kannattavana ja että jokaisesta myynnistä jää yritykselle suunniteltu kate.

Hyvä nyrkkisääntö on yksinkertainen:

Laske ensin, paljonko yrityksen täytyy saada myynnistä verottomana. Lisää arvonlisävero vasta tämän jälkeen. Näin ALV ei syö yrityksen katetta eikä aiheuta ikäviä yllätyksiä myöhemmin.

Kuittien puutteellinen säilyttäminen

Ilman tositteita ostojen ALV-vähennyksiä ei välttämättä voida hyödyntää.

Arvonlisäveron vähennysoikeus perustuu siihen, että yrityksellä on olemassa asianmukainen tosite hankinnasta. Jos kuitti, lasku tai muu ostoa dokumentoiva aineisto puuttuu, voi vähennyksen perusteleminen jälkikäteen olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tällöin yritys saattaa menettää sille kuuluvan ALV-vähennyksen ja maksaa arvonlisäveroa enemmän kuin olisi tarpeen.

Ongelma korostuu erityisesti pienissä arjen hankinnoissa, kuten pysäköintimaksuissa, toimistotarvikkeissa, työmatkoilla tehdyissä ostoissa ja erilaisissa verkkopalveluissa. Yksittäiset summat voivat olla pieniä, mutta vuoden aikana niiden yhteisvaikutus voi nousta huomattavaksi.

Kuittien säilyttäminen ei ole tärkeää ainoastaan arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Tositteet ovat myös kirjanpidon perusta, sillä jokaisen liiketapahtuman tulee olla todennettavissa. Jos verottaja pyytää myöhemmin selvitystä tietystä kulusta, yrityksen on pystyttävä osoittamaan, mihin hankinta liittyi ja miksi se on kirjattu liiketoiminnan kuluksi.

Väärä verokanta

Väärän ALV-kannan käyttäminen laskussa voi johtaa korjauksiin ja ylimääräiseen selvitystyöhön.

Arvonlisäverotuksessa eri tuotteisiin ja palveluihin voidaan soveltaa erilaisia verokantoja. Vaikka yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa useimmissa tilanteissa 25,5 %, kaikki myynti ei kuulu tämän verokannan piiriin. Jos yrittäjä käyttää laskulla väärää ALV-kantaa, seurauksena voi olla virheellinen arvonlisäveroilmoitus, laskujen korjaaminen sekä lisäselvitysten toimittaminen verottajalle.

ALV-varojen käyttäminen

Yrityksen tilillä oleva ALV ei ole yrittäjän rahaa.

Tämä on yksi yleisimmistä kassavirtaongelmien aiheuttajista pienyrityksissä.

Moni yrittäjä tarkastelee yrityksen pankkitilin saldoa ja olettaa koko summan olevan vapaasti käytettävissä liiketoiminnan kuluihin tai omaan käyttöön. Todellisuudessa osa tilillä olevasta rahasta voi olla asiakkaiden maksamaa arvonlisäveroa, joka tulee myöhemmin tilittää Verohallinnolle. Vaikka rahat näkyvät yrityksen tilillä, ne eivät ole yrityksen varsinaista tuottoa.

Ongelma syntyy usein silloin, kun arvonlisäveron osuutta ei huomioida kassanhallinnassa. Yritys voi käyttää rahat esimerkiksi hankintoihin, investointeihin tai muihin juokseviin kuluihin, minkä jälkeen ALV:n eräpäivän lähestyessä huomataan, ettei verojen maksamiseen olekaan riittävästi varoja. Tällaiset tilanteet voivat aiheuttaa tarpeetonta stressiä ja heikentää yrityksen maksuvalmiutta.

Hyvä käytäntö on seurata arvonlisäveron kertymistä säännöllisesti ja varata verojen osuus erilleen muista liiketoiminnan varoista. Monet yrittäjät siirtävät ALV:n osuuden omalle säästötililleen heti asiakasmaksujen saavuttua. Näin verojen eräpäivät eivät aiheuta kassavajetta eikä yrityksen toiminta vaarannu tilitettävien verojen vuoksi.

Milloin ALV kannattaa ulkoistaa tilitoimistolle?

Vaikka arvonlisäverotuksen perusteet ovat yksinkertaiset, käytännön tilanteet voivat muuttua nopeasti monimutkaisiksi.

Erityisesti silloin, kun yrityksellä on:

• työntekijöitä
• kansainvälistä kauppaa
• useita ALV-kantoja
• kasvavaa liiketoimintaa

asiantuntijan apu voi säästää sekä aikaa että rahaa.

Tilitoimisto auttaa:

• ALV-ilmoituksissa
• kirjanpidossa
• verotuksen tulkinnoissa
• virheiden ehkäisyssä

Ulkoistamisen suurin hyöty ei ole pelkästään ilmoitusten tekeminen, vaan varmuus siitä, että arvonlisäverotus hoidetaan oikein. ALV-säännöksiin liittyy paljon poikkeuksia, erityistilanteita ja toimialakohtaisia käytäntöjä, jotka eivät välttämättä ole yrittäjälle tuttuja. Esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa, rakennusalalla tai verkkokauppatoiminnassa virheellisen ALV-käsittelyn seuraukset voivat olla huomattavia.

Tilitoimiston käyttäminen vähentää myös hallinnollista työmäärää. Yrittäjän ei tarvitse käyttää aikaa muuttuvien verosäännösten seuraamiseen tai pohtia, miten yksittäinen liiketapahtuma tulee käsitellä arvonlisäverotuksessa. Sen sijaan aikaa voidaan käyttää liiketoiminnan kehittämiseen, asiakastyöhön ja myyntiin.

Monille yrittäjille merkittävä hyöty syntyy myös riskienhallinnasta. Virheellinen ALV-ilmoitus voi johtaa korjausilmoituksiin, lisäselvityksiin tai ylimääräisiin veroseuraamuksiin. Ammattitaitoinen tilitoimisto auttaa varmistamaan, että ilmoitukset tehdään oikein ja määräajat eivät pääse unohtumaan.

Parhaimmillaan tilitoimisto toimii myös neuvonantajana, joka tunnistaa mahdolliset ALV-riskit jo etukäteen ja auttaa suunnittelemaan liiketoimintaa verotuksellisesti järkevällä tavalla. Tällöin yrittäjä ei saa pelkästään apua ilmoitusten tekemiseen, vaan käyttöönsä arvokasta asiantuntijaosaamista, joka tukee yrityksen kasvua ja talouden hallintaa pitkällä aikavälillä.

Yhteenveto

Yrityksen arvonlisäverotus tarkoittaa sitä, että yritys lisää myyntihintoihinsa arvonlisäveron, kerää sen asiakkailta ja tilittää veron Verohallinnolle. Yritys voi samalla vähentää omiin liiketoiminnan hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron. Maksettava vero on myyntien ALV:n ja ostojen ALV:n välinen erotus.

Yrityksen arvonlisäverotus on helpointa ymmärtää siten, että yritys toimii veron kerääjänä valtion puolesta.

Yrittäjän kannattaa erityisesti ymmärtää:

• milloin ALV-velvollisuus syntyy
• miten ALV lasketaan
• miten ostojen ALV vähennetään
• milloin ilmoitukset tehdään
• miten ALV vaikuttaa kassavirtaan

Kun nämä perusteet ovat hallussa, yrityksen arvonlisäverotus muuttuu huomattavasti selkeämmäksi ja helpommin hallittavaksi osaksi taloushallintoa.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mitä yrityksen arvonlisäverotus tarkoittaa?

Yrityksen arvonlisäverotus tarkoittaa järjestelmää, jossa yritys kerää arvonlisäveroa tuotteiden ja palveluiden myynnistä ja tilittää sen Verohallinnolle vähennettyään mahdolliset ostojen ALV:t.

Paljonko arvonlisävero maksaa yritykselle?

Arvonlisävero ei yleensä ole yritykselle lopullinen kustannus, koska yritys kerää sen asiakkaalta. Yritys maksaa Verohallinnolle myyntien ja ostojen arvonlisäverojen erotuksen.

Milloin arvonlisävero pitää maksaa?

Arvonlisävero maksetaan Verohallinnolle yritykselle määrätyn verojakson mukaisesti. Yleisimmin ilmoitus- ja maksujakso on kuukausi tai 3 kuukautta.

Voiko arvonlisäverotuksen ulkoistaa?

Kyllä. Suuri osa suomalaisista yrityksistä ulkoistaa ALV-ilmoitukset ja kirjanpidon tilitoimistolle.

Mitä hyötyä arvonlisäverotuksen ymmärtämisestä on yritykselle?

Kun yrittäjä ymmärtää ALV:n toimintaperiaatteet, hän osaa hinnoitella palvelut oikein, välttää virheitä, hyödyntää ALV-vähennykset tehokkaasti ja hallita yrityksen kassavirtaa paremmin.

Saako yritys vähentää kaikki ostojen arvonlisäverot?

Ei välttämättä. Vähennysoikeus koskee yleensä liiketoimintaan liittyviä hankintoja. Yksityiskäyttöön liittyvät hankinnat eivät yleensä ole vähennyskelpoisia. Raja liiketoiminnan ja yksityiskäytön välillä on kuitenkin häilyvä. Ihan kaikkea ei saa vähentää, vaikka hankintaa käytettäisiinkin liiketoimintaan.

Miksi arvonlisävero aiheuttaa usein kassavirtaongelmia?

Koska yrityksen tilille tuleva ALV ei ole yrityksen omaa rahaa. Jos ALV-varoja käytetään muihin menoihin ennen veroeräpäivää, verojen maksaminen voi myöhemmin aiheuttaa kassavajeen.